HEJDÅ

Tänään sitten oli aikainen herätys ruotsin saaristossa ihanalla Viking Grace laivalla. Menimme aamutokkurassa syömään maittavan aamupalan. Pahaa kahvia ja AIVAN JÄRKYTTÄVÄN KOKOISEN sämpylän, kera tuoremehun. Sitten pikapikaa hakemaan kamppeet ja autoon odottamaan, pääsyä aamukasteen kosteaan Tukholmaan.

Visiittimme Tukholmassa oli nopea. Aamuinen Tukholma vasta heräili 6:30 kun Suomen urhot porhalsivat hänen lävitseen, hämyisissä tunneleissa. Ja pitää Ruotsin poikaa kehua, että kyllä Tampereen tunneli jää pikkuveljenä varjoonsa Tukholma isoveljille, mitkä puhkovat keskustaa ristiin rastiin. No, Tukholma jäikin nopeasti taaksi ja aloimme paahtamisen läp eteläisen Ruotsin, kohti Göteborgia (486km).

Kyllä Ruotsalaiset oppivat nopeasti väistämään Suomen kesärajoituksilla (+10km) porhaltavaa riisikippoa. Ei ne pärjää meille rallissa tai Formuloissa tai nopeuksissa… Maisemat eivät mitenkään ihmetyttäneet ennen pääsyä ison lätäkön viereen (Vättern). Siellä vastakohdat isojen mäkien ja siirien kukkoloiden välissä avautuvan ison järven rannalla olivat kieltämättä hienot. Perämies Samikin hiljeni noin kahdeksi minuutiksi Hannun suureksi helpotukseksi…. mutta vain hetkeksi. Sitten nähtiin hevonen…

Matkalla jäi monta mielenkiintoista kohdetta tutkittavaksi uusilla seikkailuilla. Tarjolla olisi ollut Linköpingissä Saabin lentokonemuseo, Kolmårdenin eläintarha, Huqsvarnan tehdasmuseo ja monta muuta näkemisen arvoista paikkaa. Varmasti Ruotsistakin löytyisi hyviä yhteistyökumppaneita, huomioiden mm. ruotsinkielen opiskelun osana koulutustamme. Samoin sitä varmasti puoltaisi myös suomalaisten rakennusalan ammattilaisten määrä Ruotsissa ja monen Suomessakin toimivan ison rakennusliikkeen Ruotsalainen omistajapohja.

Lopulta pääsimme parin ajajan vaihdon päästä Göteboriin. Olimme kiitäneet kuin rasvatut salamat… tai Hannu vain halusi päästä äkkiä perille. Mutta kuitenkin Göteborissa olimme ja aikaa noin kolme tuntia tutustua hieman kaupunkiin. Kaupunki on kaunis ja ilma oli keväinen 13 astetta, sekä aurinko alkoi kunniaksemme porottaa. Kiertelimme hetken ja Hannu ilmoitti haluavansa syödä paikallisessa kuuluisuudessa Hard Rock Cafeessa. Katselimme paikallisia nähtävyyksiä ja Hanulla meinasi revähtää välillä niskat… ja arkkitehtuurikin oli ihan kaunista. Kevään ensimmäinen pehmis oli myös mukava nauttia keväisessä lämmössä. Varmasti jatkossakin pieni pysähdys Göteborissa antaa opiskelijoillekiin kuvaa eri aikakausien arkkitehtuurista ja merimatka näköalaa suuren maailman satamista.

Lopulta oli pakko suunnata autolle ja kohti satamaa, mistä matka jatkuisi reilun kolmen tunnin  lautta matkalla, Stena Linella, kohti Frederikshavnia. Odotusaikakin on käytetty tehokkaasti matkan aikana. Odottelun aikana on koostettu tulevan viikon esityksiä, kirjoitettu blogia ja korjattu rästissä olevia tenttejä. Tehokasta työskentelyä siis joka suhteessa. Matkaa jatkuu illan hämärissä vielä n. 200km määränpäähämme.