TORSTAI

Viimeinen varsinainen työpäivä valkeni syvässä hiljaisuudessa. Kolmen päivän puristus ja jatkuva englanninkielinen kanssakäyminen alkoi jo tuntua. Motivaation löytäminen otti aikansa, mutta silti olimme ajoissa koululla, valmistelemassa päivän opetusta ja suunnittelua. Aamu alkoi tulevan tanskan kohteen hahmottelulla, siten että mietimme minkälaisia sisältöjä valittavan rakennuksen pitäisi sisältää. Seuraavaksi kävimme ottamassa uuden luokan haltuun ja opettelimme talvirakentamisen ja hankinnan saloja, suomen olosuhteissa. Tanskalaiseen malliin nautimme, leipäsalaatti lounaan, vaikkei se enää neljäntenä päivänä Samiin meinannutkaan upota. Siis oikeasti täällä ei saa muuta kuin näitä pirun voileipiä ja salaattia… (Sami)

Iltapäivän käytimme kahden viikon päästä jalkautuvan suomen projektin yksityiskohtien hiomiseen ja lopuksi kävimme tutustumassa viikolle 47 sovittuun korjausrakentamisen suunnittelukohteeseen. Rakennukseksi valikoitui kolme kerroksinen 1918 rakennettu, tiilirunkoinen koulu. Tehtävän antona olisi piirtää koulusta sähköiset kuvat ja suunnitella koulukäytöstä poistuvalle koululle uusia käyttömahdollisuuksia. Lähestymistapana on varmasti asuinrakentaminen, koska koulu sijaitsee aivan kaupungin keskustassa.

Täyden päivän jälkeen oli hetki aikaa huokaista. Tehokkaasti kävimme kaupungilla ostamassa tuliaisia, otettiin tunnin välikuolema ja käytiin syömässä ansaitut pihvit ravintolassa, ilman peri tanskalaisia rehuja. Siis nyt jotain muuta muin niitä pirun voileipiä… (Sami)

Lopuksi kävi kollegoiden kanssa läksiäisoluilla. Tarinaa olisi varmasti riittänyt pitkään, mutta jouduimme hyvästelemään muut jo kymmenen aikaan, koska seuraavana aamuna olisi aikainen herätys. Väsyneinä mutta todella tyytyväisinä viikkoon hyvästelimme uudet Tanskalaiset ystävämme ja siirryimme kohti hotellia. Unta ei tarvinnut odottaa.